Viimekeväiset Eduskuntavaalit toivat muutoksen Suomen poliittiselle kartalle ja eittämättä vaaleilla oli vaikutus myös Eduskunnan ilmapiiriin. Silloin nousi kysymyksiä joidenkin parlamentin jäsenten motiiveista ja tavoitteista, nuo kysymykset eivät ole vieläkään täysin väistyneet. Näistä huolista ovat kertoneet tavalliset suomalaiset, mutta ennen kaikkea vähemmistöryhmien edustajat. Hallitusohjelmassa on seuraava lause:

Hallitus kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. i

Tänään, 25.9.2015 mennessä, olemme lukeneet eri medioista mielenosoituksista Torniossa, jossa tehtiin rajalle ihmismuuri; Lahdesta, jossa avustustyöntekijöitä heiteltiin kivillä ja turvapaikanhakijoita kohti ammuttiin raketteja. Kouvolassa heitettiin polttopullo turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilan ovelle. Nämä hyökkäykset ovat kohdistuneet sellaisia ihmisiä vastaan, joilla on laillinen oikeus anoa suojelua. Tällaisia hyökkäyksiä ei voi puolustella eikä niitä voi oikeuttaa millään tavalla. Sanomattakin on selvää, että kaikilla ihmisillä on oikeus turvallisuuteen. Suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu henkilökohtaisen koskemattomuuden, omaisuuden suojan, heikommassa asemassa olevien auttamisen ja ylipäätänsä oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen. Myös moni pappiskollegani kertoo saamastaan vihapostista, nimittelystä ja uhkailusta.

Toimin monikulttuurisen, kaikille avoimen kristillisen yhteisön pappina. Olen huolissani siitä ilmapiirin muutoksesta, joka näkyy muun muassa tämänpäiväisten uutisten kaltaisissa mielenosoituksissa. Vielä huolestuttavampaa on se, että tällaiset mielenilmaukset, joissa käytetään väkivaltaa, väkivallalla uhkailua ja pelottelua sekä henkilöihin käyvää nimittelyä, ovat yleistymässä. Maahanmuuttokeskustelun piikkiin laitettu rasisimi (ihmisten stereotypisointi ja kategorisointi esimerkiksi heidän etnisen taustan, koulutuksen tai varallisuuden mukaan), tai rasistiset mielenilmaukset ja hyökkäykset, kuitataan liian usein yksityisajatteluna tai yksittäisinä ja irrallisina tapahtumina, jotka eivät johdu tai edusta mitään laajempaa tai organisoidumpaa mielipidettä.

Tämä on ongelmallinen tie. Laintulkinnassa – tai laajemmin: oikein tekemisessä – ei tule tulkita vain kirjainta vaan myös tarkoitusta ja päämäärää. Tämän tulisi olla erityisen selvää niille, jotka kutsuvat itseään kristityiksi ja joille Jeesus on esikuva. Me olemme kutsuttuja rakastamaan toisiamme kuten Kristus rakasti meitä. Meidän ei tule ajautua mukaan siihen peliin, jossa keskustelu sanoista tulee tärkeämmäksi kuin teot ja tarkoitukset. Meidän tulee voida keskustella teoista ja tarkoituksista, jotka kätkeytyvät käytettyjen sanojen taakse. Rasismi pitää pystyä sanoa rasismiksi, mutta ennen kaikkea meidän pitää pystyä asettumaan vääryyttä vastaan ja tehdä se mikä on oikein ja inhimillistä. Suurin haaste on se, että muiden kansojen – tai oman kansamme – aikaisemmin tapahtuneilla teoilla tai virheillä ei tule perustella nyt näkyvää kovaa ja ulossulkevaa asennetta. Historia on meille oppimisen, ei koston tai vahingonilon, väline.

Suomen Anglikaaninen kirkko (joka on osa Englannin kirkkoa) on kaikille avoin sanan ja sakramentin yhteisö. Se on ollut osa tämän maan historiaa ja kulttuuria koko itsenäisyyden ajan. Kristuksen opetuslapsina meidät on kutsuttu rakastamaan ja etsimään unohdettuja ja laiminlyötyjä. Yhteiskuntamme puutteiden ja pelkojen – joita jotkut kuvaavat vankkoina ja selkeinä mielipiteinä ja päätöksinä – ei tulisi estää meitä tekemästä suomalaista yhteiskuntaa turvalliseksi ja vastaanottavaksi kaikille: ei ainoastaan vahvoille.

“Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. ” (1 John 4:17b-18).

Meidän pelkomme toiseutta kohtaan johtaa meidät etsimään oikeutuksen – sekä laillisin että laittomin keinoin – toisten ihmisten sulkemiseksi pois yhteisöstämme ja hyvinvoinnistamme. Juuri tällainen sääntöjen ja lakien taakse piiloutuminen – ja erityisesti niiden tulkitseminen toisen vahingoksi – oli se, jonka Jeesus halusi osoittaa ongelmalliseksi keskustellessaan fariseusten kanssa.

Seuraavat lainaukset ovat käännöksiä Englannin kirkon piispojen julkaisemasta asiakirjasta ”Affirming Our Common Humanity”. Suomen Anglikaaninen kirkko, joka on laillinen osa Englannin kirkkoa ja sen piispojen kaitsentaa, on sitoutunut näihin periaatteisiin:

1. Kristittyjen tulee riemuita ihmiskunnan monimuotoisuudesta. Tunnustamme sen, että meidät kaikki on tehty Jumalan kuviksi ja yhtä arvokkaiksi. Jaamme saman yleisen ja yhteisen ihmisyyden, jossa Jumala ei näytä puolueellisuutta tai etuoikeutusta ketään kohtaan. Tämä on pohjana tavoitteellemme, että kaikkien ihmisyys saisi kukoistaa. Tämä on pohjana myös suhteessamme toisiin ihmisiin, eikä vähiten toisiin uskonyhteisöihin.ii

Lisäksi:

15. Rasismi ja etnisyyteen pohjaavat ennakkoluulot ovat syntejä, joilla on toisia loukkaava vaikutus yhteiskunnassa. Lisäksi ne vähättelevät Jumalan valtakunnan julistusta ja työtä. Kristittyjen tulee aktiivisesti vastustaa ja karttaa rasismin syntiä. Rasismin synnit näkyvät ennakkoluuloissa niitä kohtaan, jotka nähdään erilaisina. Ne näkyvät yhtä paljon harmittomassa huumorissa kuin valikoivassa työntekijöiden palkkaamisessa ja mahdollisuudessa osallistua yhteiskunnalliseen elämään.

16. Syrjimistä tapahtuu, kun rasismi ja ennakkoluulot ovat sisäänrakennettuina teoissamme ja suhteissamme eri tahoihin. Kristittyjen tulee arvioida tarkoin kuulumistaan, suhteitaan tai tukeaan yhdellekään sellaiselle ryhmittymälle, jossa ennakkoluulot ovat sisäänkirjoitettuina käytännöissä, säännöissä tai julkisissa lausunnoissa. (Tässä julkisuudella tarkoitetaan tietysti myös mediaa, internet mukaanluettuna.) Tällaiset ryhmittymät näyttäytyvät tunnusomaisesti sellaisina aateyhteisöinä, jotka pohjaavat virheellisille käsityksille etnisyydestä, uskonnosta, tai epäaidolle rotuopille.

17. Olemme tietoisia, että yhteiskunnassamme on ryhmiä, jotka tekevät poliittisia väittämiä kristillisyydestä käyttäen nationalistista ja rodullista retoriikkaa. Annamme tunnustuksen ja vahvistuksen kristillisten insituutioiden ja arvojen merkitykselle maamme historiassa ja elämässä. Tätä yhteiskuntamme historiaa ei kuitenkaan pidä nähdä yhteneväisenä maamme uskonyhteisön historian kanssa, tai toisia uskonyhteisöjä poissulkevana. Epäjumalanpalvonta (idolatria) käsittää myös sellaisen tulkinnan, jossa uskonnollisuus tai kansallismielisyys saavat virheellsen kuvauksen muita erinomaisempana tai arvostetumpana. Ilosanoman julistamisen velvoittavuus auttaa meitä löytämään korjatun käsityksen identiteetistä ja kansallisuudesta.

18. Rasismi, ja siihen liittyvät ennakkoluulon muodot, ovat pahuutta, jota vastaan kristityt on kutsuttu kilvoittelemaan samalla kun he etsivät sydämien ja mielien uudistumista sekä yhteiskunnallista muutosta. Tämä on se todistus ja esimerkki, jota tarjoamme – emmekä vähiten niille, jotka ovat julkisuudessa – erityisesti niille, jotka toivovat tulevansa valituksi kunnanvaltuustoihin, Eduskuntaan tai Euroopan parlamenttiin.iii

Toivon ja rukoilen, että koko yhteiskuntamme voisi jatkossakin olla paikka, johon kaikki ovat tervetulleita. Toivottavasti muistamme, että me kaikki olemme Jumalan kuvia. Kristittyinä voimme yhteisen rukouksen ja jumalanpalveluksen kautta antaa todistuksen siitä Kristuksen rakkaudesta joka karkottaa kaiken pelon ja ohjaa meidät rakastamaan lähimmäistämme niin kuin itseämme.

Helsinki 25.9.2015

Tuomas Mäkipää, Chaplain (kirkkoherra)

ps. I apologize to the members of the Anglican Church for writing in Finnish.

—————————————————————–

 

iRatkaisujen Suomi Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 s. 37 (Viitattu 25.9.2015)

iiAffirming Our Common Humanity – A Theological statement by the House of Bishops, p. 3. Copyright © The Archbishops’ Council 2010 retrrieved 17.6.2015 https://www.churchofengland.org/media-centre/news/2014/06/bnp-and-national-front-incompatible-with-teaching-of-church.aspx Käännös: Tuomas Mäkipää

iiiAffirming Our Common Humanity 2010, p. 5 Käännös: Tuomas Mäkipää

Top

The webshop is now closed. You can pick-up your pre-order at the Bazaar. All items, except chilled products, are available for purchase at the Bazaar on 25 November. Dismiss

%d bloggers like this: