The Chaplain made the following speech at a demonstration to commemorate those refugees who have died while trying to get to Europe and, to stop the deportations to war-zones.

Tämän pyhän viikon sanoma muistuttaa meitä kristittyjä siitä, kuinka lainmukaisuus ei aina vastaa oikeudenmukaisuutta. Kristuksen kärsimys ja kuolema haastaa meitä katsomaan kriittisesti oman toimintamme motiiveja. Turvapaikan hakijoiden kohdalla joudumme pohtimaan inhimmillsen hätää, ja pelkoa. Kaikilla ihmisillä on oikeus turvallisuuteen. Väkivallan uhka ja sota eivät kuulu normaaliin elämään. Näissä tilanteissa karkottaminen ja pakkopalauttaminen tarkoittaa yleensä ihmisen asettamista inhimillisesti katsottuna mahdottomaan asemaan, jossa selviytyminen ja tulevaisuuden rakentaminen näyttää toivottamalta, jopa hengenvaaralliselta.

Laintulkinnassa – tai laajemmin: oikein tekemisessä – ei tule tulkita vain kirjainta vaan myös tarkoitusta ja päämäärää. Tämän tulisi olla erityisen selvää niille, jotka kutsuvat itseään kristityiksi. Me olemme kutsuttuja rakastamaan toisiamme kuten Kristus rakasti meitä. Meidän ei tule ajautua mukaan siihen peliin, jossa keskustelu sanoista tulee tärkeämmäksi kuin teot ja tarkoitusperät. Meidän tulee voida keskustella teoista ja tarkoitusperistä, jotka kätkeytyvät käytettyjen sanojen taakse. Ennen kaikkea meidän pitää pystyä asettumaan vääryyttä vastaan ja tehdä se mikä on oikein ja inhimillistä.

Behold the man!echoes the words of Good Friday. Behold that man who stands in front of you, powerless and defenceless. Behold that man whose future is dependant on your mercy and your use of law. Behold the man and give him justice. Do not expose him to suffering or even death by sending him away from this country in which he seeks for an asylum and safety. Behold the man and have mercy.

 

Top